Ensimmäinen hyvä vuosi osakeyhtiössä tuo mukanaan kysymyksen, jota moni yrittäjä pyörittelee: miten rahat saa yhtiöstä itselle? Tilillä voi olla kymmeniä tuhansia euroja, mutta ne eivät ole sinun – ne ovat yhtiön. Siirto omaan käyttöön tehdään palkkana, osinkona tai kulukorvauksina, ja jokaisella on omat sääntönsä.
Miksi en voi vain siirtää rahaa omalle tililleni?
Koska osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä. Sen raha kuuluu yhtiölle silloinkin, kun omistat jokaisen osakkeen itse. Jos maksat yhtiön tililtä yksityisiä menojasi ilman kunnollista kirjausta, verottaja voi tulkita sen palkaksi, osingoksi tai kielletyksi lainaksi. Mikään niistä ei ole jälkikäteen mukava selvitettävä.
Palkka: tasaista tuloa ja sosiaaliturvaa
Palkka on yhtiölle kulu, eli se pienentää yhtiön verotettavaa tulosta. Sinä maksat siitä ansiotuloveron kuten kuka tahansa palkansaaja.
Eläkkeen kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos omistat yhtiöstä yksin tai perheesi kanssa riittävän osan, olet yleensä YEL-yrittäjä. Silloin eläkkeesi ja monet etuudet lasketaan vahvistetusta YEL-työtulosta, ei siitä palkasta, jonka maksat itsellesi.
Palkanmaksu tuo myös paperitöitä: ennakonpidätys, ilmoitukset Tulorekisteriin ja mahdolliset työnantajamaksut. Useimmilla pienyrittäjillä tämä on tilitoimiston hoidossa. Yksi asia puoltaa palkkaa usein enemmän kuin verolaskelma: pankki ja vuokranantaja katsovat mielellään säännöllistä palkkaa, kun haet asuntolainaa tai vuokra-asuntoa.
Osinko: voitonjakoa, kun siihen on varaa
Osinko on osa yhtiön voitosta, joka jaetaan omistajille. Sitä ei voi nostaa milloin huvittaa. Laki asettaa kolme ehtoa:
- osinkoa jaetaan vain jakokelpoisista varoista eli vapaasta omasta pääomasta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan
- yhtiökokous päättää osingosta hallituksen ehdotuksesta
- jako ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä.
Verotus on kaksivaiheinen. Yhtiö maksaa voitostaan ensin yhteisöveroa (nyt 20 prosenttia), ja osingon saaja maksaa sen jälkeen omat veronsa. Listaamattoman yhtiön osingosta osa voi olla verovapaata tai pääomatuloa ja osa ansiotuloa, ja jako riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Sääntöjä on muutettu viime vuosina useammin kuin kerran, joten tarkista ajantasaiset luvut Verohallinnon sivuilta tai kirjanpitäjältäsi ennen päätöstä.
Muista myös tämä: osinko ei ole työtuloa. Se ei kerrytä eläkettä eikä vaikuta useimpiin sosiaaliturvaetuuksiin.
Kulukorvaukset eivät ole kolmas palkka
Yhtiö voi korvata sinulle verovapaasti työhön liittyviä todellisia kuluja, kuten matkakuluja ja päivärahoja, kun ne perustuvat kuitteihin tai Verohallinnon vahvistamiin korvauksiin. Yksityistä kulutusta niillä ei makseta. Kirjaa jokainen korvaus huolella ja sovi pelisäännöt kirjanpitäjän kanssa jo alussa.
Miten valita?
Yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta nämä viisi asiaa ratkaisevat yleensä eniten:
- Eläke ja sosiaaliturva. Palkka tai YEL-työtulo kerryttää niitä, osinko ei.
- Verot. Kokonaisvero riippuu yhtiön tuloksesta, omista ansiotuloistasi ja yhtiön nettovarallisuudesta. Laske tilanne uudelleen joka vuosi.
- Yhtiön kassa. Jakokelpoiset varat eivät riitä, jos tilillä ei ole rahaa. Osinkoa ei kannata maksaa velaksi.
- Kohtuullisuus. Jos teet yhtiössä täyttä työviikkoa mutta nostat pelkkää osinkoa, varmista asiantuntijalta, että ratkaisu kestää tarkastelun.
- Elämäntilanne. Asuntolaina, vanhempainvapaa tai pitkä sairausloma voi tehdä säännöllisestä palkasta paljon tärkeämmän kuin verosäästön.
Käytännössä moni päätyy yhdistelmään. Kuukausittain nostetaan kohtuullinen palkka tai pidetään YEL-työtulo riittävänä, ja tilinpäätöksen jälkeen jaetaan osinkoa, jos tulos ja kassa sen sallivat.
Usein kysyttyä
Voiko palkan jättää kokonaan nostamatta?
Voi. Silloin eläke ja sosiaaliturva voivat kuitenkin jäädä ohuiksi, jos YEL-vakuutus puuttuu tai työtulo on vahvistettu hyvin pieneksi. Kysy oma tilanteesi eläkevakuutusyhtiöltä tai Kelalta.
Voiko osinkoa jakaa tappiollisena vuonna?
Voi, jos yhtiöllä on edellisiltä vuosilta kertyneitä voittovaroja eikä jako vaaranna maksukykyä. Tappiollisen vuoden jälkeen päätös kannattaa kuitenkin miettiä tavallista tarkemmin.
Kuinka usein osinkoa voi jakaa?
Yleensä kerran vuodessa, kun tilinpäätös vahvistetaan. Yhtiökokous voi tietyin edellytyksin valtuuttaa hallituksen päättämään myös lisäosingosta. Yhtiökokouksen aikataulun löydät artikkelista osakeyhtiön vuosittaiset velvollisuudet.
Palkka rakentaa turvaa ja tuo tasaisuutta, osinko palkitsee hyvästä tuloksesta. Paras yhdistelmä riippuu yhtiösi tuloksesta, omistuksestasi ja siitä, mitä seuraavat vuodet tuovat. Jos yhtiö on vasta suunnitteilla, katso myös mitä perustaminen maksaa ja mitä kannattaa miettiä ennen perustamista.
Perustatko osakeyhtiötä yksin? Jos hallituksessa on alle kolme jäsentä, yhtiöllä on oltava myös vähintään yksi varajäsen. Hoidan varajäsenyyden kiinteään hintaan. Lue palvelusta tai soita 044 957 1935.
Lue myös
- Vastaako yrittäjä osakeyhtiön veloista henkilökohtaisesti?
- Osakeyhtiö vai toiminimi yksinyrittäjälle
- Yrityksen perustamisen kustannukset yksin perustettaessa
Lähteet: Osakeyhtiölaki (624/2006), 13 luku (varojen jakaminen), Finlex · Verohallinto: Osingot · Verohallinto: Osakeyhtiön ja osuuskunnan veroilmoitus
Kirjoitus on yleistietoa eikä korvaa oikeudellista, verotuksellista tai kirjanpidollista neuvontaa. Tarkista ajantasaiset säännöt viranomaisilta tai asiantuntijalta.